
Tästä linkistä (www.carbonfootprint.com) voi olla apua, kun haluat selvittää, oletko ekologinen syöjä.
Miten hiilijalanjälkeä voi oikein pienentää? Monet EU-maat ovat käynnistäneet kestävän kehityksen hankkeita, ja monet merkittävät elintarvikevalmistajat ovat sitoutuneet pienentämään ympäristövaikutuksiaan ja tekemään reiluja sopimuksia tuottajien kanssa eri puolilla maailmaa. Monet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että paras tapa varmistaa maailman ruokatuotannon kestävä tulevaisuus on lihan ja maitotuotteiden kulutuksen vähentäminen yksilötasolla. Kasviperäinen ruokavalio tarjoaa merkittäviä etuja ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta.
Miksemme siis osta tuotteita, joihin on merkitty hiilijalanjälki? Ruoan hiilijalanjäljen laskeminen on helpommin sanottu kuin tehty, sillä suurimmassa osassa elintarvikkeita ei ole hiilimerkintää. Tietyn elintarvikkeen hiilivaikutuksen arviointi vaatii tuotteen koko elinkaaren tutkimista, pellolta lautaselle. Tähän sisältyvät esimerkiksi traktorit, tehtaat, kuljetusrekat, varastointi ja pakkaukset.
Hiilijalanjäljellä mitataan henkilön, organisaation, tapahtuman tai tuotteen suoraan tai välillisesti aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjäljessä otetaan huomioon kaikki kuusi Kioton pöytäkirjassa määriteltyä kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC) sekä rikkiheksafluoridi (SF6) (lähde: Carbon Trust).
Hiilijalanjälki on ollut kuuma puheenaihe viime vuosina, ja yrityksillä on kasvavat paineet mitata omansa ja antaa panoksensa luonnonsuojeluun pienentämällä omia ympäristövaikutuksiaan.
Jos tuotteessa on hiilimerkintä, se ei välttämättä tee siitä ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa, mutta se tarkoittaa kuitenkin, että yritys on tutkinut hiilijalanjälkeään ja yrittää aktiivisesti vähentää ympäristövaikutuksiaan. Se ei ole helppoa, mutta tulevina kuukausina ja vuosina meidän kaikkien pitäisi pyrkiä ymmärtämään, miten meidän päivittäiset ruokavalio-, vaate- ja matkustusvalintamme vaikuttavat maapalloon. On tärkeää, että elintarviketeollisuudessa päästään sopimukseen siitä, miten hiilivaikutus mitataan, jotta vertailut olisivat reiluja. Samalla tavalla kuin kuluttajat ymmärtävät nykyään kalorimerkintöjä, heidän pitää oppia myös tulkitsemaan, mikä tekee hiilimerkinnästä "hyvän" tai "huonon".
Hiilimerkintä ei ole vielä riittävän yleinen, jotta kuluttajat voisivat tehdä perusteltuja, samanarvoisia valintoja ja vertailuja. Hiilimerkinnän tulisi antaa meille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ostoksissamme ja kannustaa elintarvikevalmistajia vähentämään päästöjään.