Soijakasvilla on tuhansien vuosien historia. Muinais-Aasiassa soija oli tärkeä osa ruokavaliota, sillä se oli ravitseva hyvälaatuisen kasviproteiinin lähde. Eurooppalaisten tietoisuuteen soijapavut ja niistä valmistetut elintarvikkeet tulivat yli sata vuotta sitten, kun Euroopasta alettiin matkustaa Kiinaan ja muihin Aasian maihin. Soijaa on kasvatettu länsimaissa 1900-luvun alusta asti, ja se ilmestyi ruokavalioihimme joitakin kymmeniä vuosia sitten.
Nykyään soijaa viljellään suuressa mittakaavassa eri puolilla Yhdysvaltoja. Yhdysvallat on Brasilian ohella maailman johtava soijapavun tuottaja. Euroopan unionissa soijaa tuotetaan vuosittain yli 600 000 tonnia.
Soija on palkokasvi, kuten herneet ja pavut. Yhdessä palossa on yleensä kolme siementä tai papua. Nämä pavut ovat soijapapuja. Yleisin lajike on keltainen soijapapu, jossa on sopiva yhdistelmä proteiinia, rasvaa ja hyvää makua. Pavut jauhetaan perinteisillä menetelmillä, joilla niistä saadaan talteen kaikki ravinteet. Sen jälkeen niistä valmistetaan ravitsevia ja maukkaita elintarvikkeita, kuten soijajuomia, jogurtteja, jälkiruokia, soijakermoja ja lihatuotteiden vastikkeita.
Ainutlaatuisen ravintosisältönsä ansiosta soija on tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion ihanteellinen osa. Koska soijatuotteissa on paljon hyvälaatuisia proteiineja, ne ovat erittäin hyviä kasvisvaihtoehtoja liha- ja maitotuotteille. Lisäksi soijaelintarvikkeissa on vähän tyydyttyneitä rasvoja, ja soijaproteiinin on todettu vähentävän veren kolesterolia. Soijatuotteet ovat laktoosittomia ja siten helposti sulavia.
Soija on erinomainen luontoystävällinen kasvi, joka ei vain edistä terveyttä, vaan parantaa myös maaperää ja suojelee pohjavettä.
Viime vuosien tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että ruokatottumuksilla on merkittävä vaikutus ympäristöön. Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n vuonna 2006 julkaisemassa raportissa kerrottiin, että 18 % kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin karjataloudesta. Luku on yhtä suuri kuin liikenne- ja kuljetusalan osuus.
Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan ole karjatalouden ainoa ympäristövaikutus, sillä myös veden- ja maankäyttö on otettava huomioon. Maatalousmaasta käytetään arviolta 75 % karjatalouteen, esimerkiksi laiduntamiseen ja karjarehun kasvattamiseen. Tilanne pahenee lähitulevaisuudessa, sillä ruoan kysynnän kasvu jatkuu.
Siksi jokainen voi osaltaan suojella ympäristöä vähentämällä eläintuotteiden kulutusta ja siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Soijalla on huomattavasti pienempi ympäristövaikutus – niin kasvihuonekaasujen, maankäytön kuin vedenkin osalta – ja ravintosisältönsä ansiosta soijatuotteet ovat erinomainen vastike sellaisille eläinperäisille elintarvikkeille kuin liha ja maito. Soijatuotteet eivät ole ainoastaan terveellisiä sinulle, vaan myös maapallolle!